Siirry sisältöön
Etusivu > Kaikki artikkelit > Riskinjakomallit – Kolme näkökulmaa

Riskinjakomallit – Kolme näkökulmaa

Medaffconin asiakasillassa tarkastelimme riskinjakomalleja kolmesta eri näkökulmasta. Johtaja Lauri Pelkonen HILA:sta käsitteli asiaa uutena elementtinä kansallisessa hinta- ja korvattavuushakemusprosessissa, arviointiylilääkäri Miia Turpeinen OYS:sta käsitteli asiaa ERVA-alueen ja yliopistoklinikan näkökulmasta, erityisesti kalliiden sairaalalääkkeiden kautta ja johtaja Asmo Pasanen Celgenen Euroopan pääkonttorilta toi keskusteluun kansainvälisen lääkeyrityksen näkökulman.

Jos jotain voidaan – ja pitääkin – alkuun todeta, on se, että melko harvoin nähdään kaikki nämä kolme toimijaa näinkin yhtä mielisinä siitä, että jokin uusi elementti lääkkeiden hinnoittelussa on erittäin tervetullut uutuus. Tässä tapauksessa niin kuitenkin on, sillä erilaiset riskinjakomallit antavat kaikille osapuolille mahdollisuuden arvioida uusista interventioista maksettavan hinnan ja saatavan hyödyn suhdetta uudella tavalla. Parhaimmillaan mahdollistetaan se, että raha ja interventio vaihtavat omistajaa niin, että hyöty tai haitta ei jää ainoastaan toisen osapuolen kannettavaksi.

Kansallinen näkökulma

Kansallisella tasolla riskinjakomallit ovat vielä varsin alkuvaiheessa. 1.1.2017 voimaan tullut mahdollisuus siirtyä hinta- ja korvattavuusprosessin käsittelyn kuluessa neuvottelemaan ”ehdollisesta korvattavuudesta” (kuten HILA riskinjakomalleja kutsuu) on kuitenkin saavuttanut melkoisen suosion, jopa niin suuren, että HILA:n resurssit eivät valitettavasti riitä kaikkien hakemusten käsittelyyn uudella mallilla. Tässä on varmasti myös kyseessä jonkinnäköinen alkuinnostus yritysten puolelta, mutta muualta läntisestä maailmasta nähdyn perusteella voidaan sanoa, että innostus, vaikka hieman laantuisikin, tuskin tulee katoamaan minnekään.

Lauri Pelkonen korosti puheenvuorossaan myös sitä, että HILA tulee arvioimaan riskinjakomallin tarpeellisuuden hyvin kriittisesti. Jos näyttää siltä, että kyseessä on puhtaasti ”hinnan piilotteluun” tähtäävä malli, sitä ei oteta käsittelyyn. Yritysten pitää siis kyetä osoittamaan kliinisen tarpeen lisäksi se, miksi ja miten juuri kyseinen hoito kannattaisi altistaa erilaiselle hinnoitteluperusteelle.

Medaffconin asiakasilta 2017 Lauri Pelkonen

Lääkepolitiikka 2020-lausunto ohjaa kansallisia toimijoita toimimaan niin, että innovatiiviset lääkehoidot päätyvät potilaiden käyttöön mahdollisimman nopeasti. Mikä osa HILA:n vuosittain käsittelemästä 500-700 hakemuksesta on sellaisia, jotka ovat riskinjakoon sopivia, jää nähtäväksi.

Puheensa lopussa Pelkonen myöntää avoimesti, että olemme siirtymässä maailmaan, jota emme tunne kovin hyvin. Toisin sanoen jossain määrin kysessä on hyppy tuntemattomaan. Tässä kaikkien osapuolien pitää ymmärtää, että neuvotteluprosessi eroaa perinteisestä hakemusprosessista ja, että yhteiset pelisäännöt tulevat muotoutumaan tulevien vuosien varrella käytännöstä saatavien oppien pohjalta.

ERVA näkökulma

Arviointiylilääkäri Miia Turpeinen toi puheessaan esiin ERVA-alueiden ja yliopistoklinikoiden kokemuksia ja näkemyksiä riskinjakomallien käytöstä. Vaikka erilaiset mallit eivät ole vielä ERVA-alueilla arkipäivää, jonkinnäköistä kokemusta on ehtinyt jo kertyä. Puheensa alussa Turpeinen viittasi Forbesissa kirjoittavan Leah Binderin tekstiin siitä, kuinka terveydenhuollossa ”hukataan potilaita” kun käytetään väärien insentiivien vuoksi miljardeja sellaiseen toimintaan ja interventioihin, jotka ovat joko turhia tai tehottomia.

Tällaisen maailman välttämiseksi erilaiset riskinjakomallit saattavat olla ratkaisu, lähinnä sen vuoksi, että mallien tulee olla perusteltuja ja laadukkaaseen tietoon perustuvia ja molempien osapuolten hyväksyttävissä olevia. Nämä tavoitteet onkin selkeästi kirjattu vuoden 2010 Terveydenhuoltolakiin ja kyseinen laki voikin hyvin toimia jonkinnäköisenä viitekehyksenä riskinjakomalleja laadittaessa.

Medaffconin asiakasilta Miia Turpeinen

SOTE-muutoksen vaikutuksia riskinjakomallien käyttöön on vaikea vielä arvioida. On kuitenkin oletettavaa, että mikäli yksikanavarahoitus toteutuu, erilaisien mallien vaikuttavuuden ja tehokkuuden arviointi helpottuu ja erilaiset ”väärät” insentiivit hoitovalinnoissa vähenevät. Tässä lähikuukaudet tulevat kertomaan, millä tasolla (kansallisella-, ERVA- vai maakuntatasolla) arviointia ja päätöksiä tehdään ja kuka lopullinen maksaja lääkkeille tulee olemaan. Kaikki ERVA-alueet ovat kuitenkin jo jollain tasolla valmistautuneet arviointien tekemiseen ja mallien rakentamiseen, vaikkakin jokaisella yliopistokeskuksella on omanlaisensa järjestelmät. Varmasti tulemme vielä näkemään konsolidoitumista, kun oppia ja kokemusta kertyy.

Turpeinen kävi myös läpi erilaisia riskinjakomalleja ja esitti tutkimuksen, jossa verrattiin erilaisten mallien haluttavuutta ja toimivuutta. Näyttää selkeästi siltä (mikä muissakin tutkimuksissa on havaittu), että erilaiset outcome-based mallit ovat halutumpia, kuin määrään tai perinteiseen prosenttipohjaiseen alennukseen perustuvat, vaikka ne ovat usein hieman hankalampia rakentaa ja hallinnoida.

Puheensa lopussa Turpeinen toivoikin, että näissä suunnittelu- ja toteutusprosesseissa tehtäisiin avointa ja kiinteää yhteistyötä ja esitti toiveenaan, että esimerkiksi lääketukkuliikkeet voisivat toimia tässä jonkinlaisena sillanrakentajana.

Kansainvälinen yritysnäkökulma

Paneelin kolmantena puhujana toimi Asmo Pasanen Celgeneltä, Euroopan pääkonttorista Sveitsistä, tuoden esille kokemuksiaan ja näkemyksiään siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun näitä malleja suunnitellaan.

Pasanen kertoi esimerkkinä tapauksen paksunsuolen syövän hoitoon neuvotellusta sopimuksesta. Kuten näissä projekteissa monesti on, molemmilla osapuolilla oli tahto ja innostus päästä järkevään sopimukseen, mutta siitä huolimatta matkassa oli useita mutkia. Näistä esimerkkeinä tulivat esiin mallin aiheuttama hallinnollinen taakka ja se, kenen se pitäisi kantaa.

Medaffconin asiakasilta 2017 - Asmo Pasanen

Lisäksi potilaiden monitorointi ja siitä johdettavan raportoinnin vastuut ovat tärkeitä, joskaan ei aina niin helppoja määritellä. Usein myös eri budjettien (paikallisten ja alueellisten) motiivit saattavat olla ristiriitaiset ja näistä johtuvia tahtotiloja joudutaan selvittelemään, kun mallia rakennetaan ja implementoidaan.

Mallin oltua käytössä riittävän pitkään, on tärkeää analysoida, onko sillä ollut vaikutusta potilaiden hoitoon pääsyyn, toisin sanoen, onko mallin perimmäinen tarkoitus toteutunut. Samalla pitää myös muistaa analysoida kriittisesti oltaisiinko muilla keinoin päästy samoihin tai parempiin lopputuloksiin. Tärkeätä on siis ymmärtää, että malli ei ole valmis silloin kun se implementoidaan ja otetaan käyttöön, vaan on erittäin tärkeää jatkaa toimivuuden seurantaa myös mallin ollessa käytössä. Tästä saaduilla opeilla seuraavia malleja voidaan parantaa ja molemminpuolista hyötyä kehittää edelleen.

Puheensa lopussa Pasanen huomauttaa, että vaikka mallit ovat usein monimutkaisia sekä työläitä rakentaa ja implementoida, on tärkeää huomata ja ymmärtää, että näissä prosesseissa lääkeyhtiöiden sekä terveydenhuollon yksiköiden/maksajien intressit ovat lähestulkoon täysin yhteneväiset. Tämä antaa hyvän pohjan neuvotteluille ja parantaa positiivisen lopputuloksen todennäköisyyttä.

Yhteenveto

Yhteenvetona riskinjakomalleista voidaan siis todeta, että niiden käyttö laajenee melkoista vauhtia, koska molemmilla osapuolilla, sekä yhtiöillä että maksajilla on selkeä intressi jakaa riskiä ja samanaikaisesti vauhdittaa uusien, innovatiivisten ja vanhoja hoitovaihtoehtoja tehokkaampien interventioiden markkinoille ja potilaiden käyttöön pääsyä.

Mallien rakentaminen sekä niiden toiminnan monitorointi on kuitenkin usein melko monimutkainen prosessi ja vaatii aikaa, osaamista ja paneutumista.

Jos tulevaisuus Suomessa näyttää samalta kuin mitä on jo suuressa osassa läntistä maailmaa tapahtunut, erilaiset riskinjakomallit ovat tulleet jäädäkseen ja tarjoavat yrityksille uudenlaisen mahdollisuuden yhteistyöhön terveydenhuollon toimijoiden ja -maksajien kanssa.

Pekka Männistö

Johtaja, Yhteiskuntasuhteet

pekka.mannisto@medaffcon.fi

+358 50 4478 297

Takaisin ylös