Kun uutta teknologiaa hankitaan terveydenhuoltoon, odotukset sen hyödyistä ovat monesti isoja. Hyötyjen ja etenkin vaikuttavuuden todentaminen sen sijaan voi olla hankalaa. Tämä esimerkki kertoo, kuinka uuden etämonitorointiteknologian vaikutuksia voi seurata terveystaloudellisen laskurin avulla.
Miten todistaa uudenlaisen etämonitorointiratkaisun vaikuttavuus Suomen oloissa? Tietoa tarvitsee niin teknologian myyjä kuin sen mahdollinen ostaja. Myyjä haluaa todistaa oman etämonitorointiteknologiansa vaikuttavuuden ja terveydenhuollon organisaatio puolestaan haluaa varmistaa hankintansa järkevyyden.
Ongelmana on, kuinka todistaa uusi teknologia kohtalaisen suuren investoinnin arvoiseksi. Kuluja syntyy teknologian alkuinvestoinnista ja lisenssimaksuista. Tavoitteena kuitenkin on, että teknologian hyödyntäminen säästää niin hoitajien, lääkäreiden kuin potilaidenkin aikaa.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan etämonitoroinnin käyttö parantaa myös hoitomyöntyvyyttä. Sitä kautta teknologian voi olettaa vähentävän vakavia päätetapahtumia, kuten sairaalajaksoja ja ennenaikaisia kuolemia.
Haasteena on se, että Suomessa teknologiaa ei vielä ole hyödynnetty tosielämän tilanteissa, joten kustannuksista tai vaikuttavuudesta Suomessa ei ole tietoa. Kuitenkin investointipäätöksen tueksi tarvitaan muutakin kuin sitä kuuluisaa mututuntumaa.
Mitä tehdä, jotta mututuntuma muuttuu perustelluksi tiedoksi? Ensimmäiseksi tulee määrittää hoitopolku sairaudelle, jonka hoidon osaksi etämonitorointi on tulossa.
Varmimman käsityksen hoidon kulusta ja siihen liittyvistä vaiheista saa hoitavalta henkilökunnalta ja kotimaisesta kirjallisuudesta, kuten Terveysportista. Pitää selvittää, miten Suomessa ja tietyssä hoitoyksikössä hoidetaan juuri tätä potilasryhmää.
Hoitajien ja lääkärien haastattelut luovat kohtalaisen tarkan kuvan koko hoitopolusta ja siihen liittyvistä henkilö- ja tarvikeresursseista sekä kiinteistä resursseista. Näiden tietojen avulla saadaan kuvattua nykyinen hoitopolku terveydenhuollon sisällä eli pystytään rakentamaan lähtötilanteen kuvaus.
Hoitopolun kuvaamisen ja sen eri vaiheiden mallintamisen jälkeen määritellään nykyiseen hoitopolkuun liittyvät kustannukset. Tässä esimerkissä analyysi rajattiin käsittämään vain terveydenhuollon kustannukset, mutta laajempikin rajaus on tarvittaessa mahdollinen.
Hintalappujen leimaaminen eri vaiheille on kohtalaisen helppoa. Ammattihenkilöiden palkkatiedot saa Kuntaliiton tilastoista ja tarvikkeille ja laboratoriokustannuksille on olemassa listahinnat. Terveydenhuollon tiloille määritimme neliökohtaisen käyttöhinnan. Etämonitorointiin liittyvät alkuinvestoinnit eli laitteet ja koulutus sekä lisenssimaksu otettiin myös huomioon laskelmissa.
Nyt ollaan jo melko pitkällä. Hoitopolun ja sen kustannusten määrittely ei kuitenkaan vielä auta päättämään, kannattaako uusi teknologia ottaa käyttöön. Jotta uuden teknologian käyttöönotto olisi kannattavaa, siitä pitäisi syntyä kustannussäästöjä eikä hoidon vaikuttavuus saisi heikentyä. Miten päästä kiinni vaikuttavuuteen kustannuslaskennan lisäksi?
Etämonitoroinnin hyötynä on rutiininomaisten poliklinikkakontrollien korvaaminen osittain kotona tehtävällä seurannalla. Sen tulisi ainakin teoreettisesti säästää sairaalan henkilöresursseja ja siirtää niitä muihin toimintoihin. Tämä ei kuitenkaan suoranaisesti vielä tuo lisää vaikuttavuutta.
Vaikuttavuuteen pääsimme kiinni tutkimuskirjallisuuden avulla. Yksi olennainen asia oli se, että etämonitorointi lisää hoitomyöntyvyyttä. Se puolestaan vähentää vakavia ja kalliita päätetapahtumia. Terveystaloudellisen kokonaisanalyysin avulla pystyimme osoittamaan, että kustannussäästö ja päätetapahtumien vähentyminen todistavat etämonitoroinnin olevan kustannusvaikuttavaa.
Hyvä tulos, mutta miten se auttaa teknologian käyttöönotosta päättäviä käytännössä?
Hienoillakin vaikuttavuusprojekteilla on usein tapana jäädä pöytälaatikkoon teoreettisiksi tutkielmiksi. Jotta tulokset saatiin käyttöön, rakensimme staattisen raportin sijaan terveystaloudellisen laskurin. Dynaamisen työkalun avulla päätöksentekijä ja teknologian myyjä voivat kokeilla erilaisia vaihtoehtoja ja painottaa eri muuttujia haluamallaan tavalla.
Työkalun avulla on mahdollista arvioida etämonitoroinnin hyötyjä omassa organisaatiossa. Laskurin tietoja ja tuloksia voi validoida, kun käyttöön tulee oikeaa potilasdataa etämonitorointia käyttävistä yksiköistä.
Esimerkin tämänkaltaisesta työkalusta voi nähdä tämän linkin takaa.
Ensi viikolla Kööpenhamina täyttyy terveystaloustieteen osaajista, yli viisituhannen lääketeollisuuden ja terveydenhuollon ammattilaisen kokoontuessa ISPOR-konferenssiin. Terveystaloustieteen konferenssina tunnetussa ISPORissa tosielämän tieto ja tosielämän näyttö ovat tänä vuonna keskeisessä roolissa.
Lääkehoidot tulisi sisällyttää osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ohjausta, jotta niiden valtakunnallinen ohjaus tehostuisi. Tämä on asetettu keskeiseksi tavoitteeksi, kun lääkehoidon ohjausta ja rahoitusta uudistetaan.
Ylijohtaja emerita Sinikka Rajaniemi pitää välttämättömänä lääkeasioiden saamista hallitusohjelmaan. Hän selvitti viime vuonna lääkehoidon ohjauksen kehittämistä.