Siirry sisältöön
Etusivu > Kaikki artikkelit > Data-analyysin tulos sai sisuuntumaan – migreenipotilaiden hoidossa on paljon korjattavaa 

Data-analyysin tulos sai sisuuntumaan – migreenipotilaiden hoidossa on paljon korjattavaa 

Ainutlaatuinen tutkimus migreenipotilaiden hoitotuloksista sai Terveystalon kehittämään migreenipotilaiden hoitoa. Tavoitteena on, että potilaat pääsevät hoitoon aiemmin ja saavat vaikuttavampaa hoitoa. 

Migreeni pitäisi diagnosoida työterveyshuollossa paljon, paljon nykyistä aikaisemmin, Terveystalon neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä sanoo.

Nissilä perustaa kommenttinsa tuloksiin, jotka saatiin kansainvälisestikin ainutlaatuisesta aineistosta eli 17 623 Terveystalon työterveyshuollon migreenipotilaan rekisteritiedoista. Kaikki potilaat olivat antaneet luvan tietojen tallentamiseen Terveystalon tietoaltaaseen tutkimuskäyttöä varten.

Vastaavaa tietolähdettä ei ole aiemmissa migreenitutkimuksissa ollut käytössä. Ainutlaatuisen datasta teki se, että pystyimme yhdistämään tiedot potilaiden terveyspalveluiden käytöstä sekä sairauspäivien määrästä.

Migreeniä sairastaa Suomessa kaikkiaan jopa 700 000 ihmistä. Medaffconin, Novartiksen ja Terveystalon yhteistyössä toteutetun tutkimuksen tulokset osoittivat, että migreenipotilaat käyttävät 1,7 kertaa muita enemmän terveydenhuollon resursseja ja heillä on sairauspoissaoloja tuplasti muita enemmän. Tämä tarkoittaa isoja kustannuksia yhteiskunnalle ja yrityksille sekä elämänlaadun heikentymistä migreenipotilaille. Yhden sairauspäivän kustannus työnantajalle on keskimäärin 300 euroa.

Tulokset olivat itselleni todellinen ahaa-elämys ja antoivat sisua parantaa migreenin diagnosointia ja hoitoketjua, Nissilä sanoo.

Datan pohjalta Nissilän oli helppo osoittaa myös Terveystalon johdolle, että migreenipotilaiden hoitoa kannattaa kehittää. Tulokset auttavat perustelemaan migreenin tehokkaampaa hoitotapaa myös työterveyshuollon asiakasyrityksille, koska migreenin aiheuttamien sairauspoissalojen määrä on niin suuri.

Migreeni jää usein diagnosoimatta

Tässä tutkimuksessa olivat mukana jo diagnosoidut migreenipotilaat, mutta aiempien tutkimusten mukaan jopa puolet migreenipotilaista on ilman diagnoosia, Suomessa noin 250 000 ihmistä.

Olen hyvin huolestunut diagnosoimattomista migreenipotilaista. Niin kutsuttua piilomigreeniä on paljon ja sitä hoidetaan monesti lihasjännityspäänsärkynä esimerkiksi fysioterapian avulla.

Terveystalossa on lähiviikkoina alkamassa koulutus migreenin diagnostiikasta ja hoidosta. Verkkokoulutus suunnataan etenkin työterveyshoitajille.

Poissaolojen omailmoitukset tulevat hoitajille, siksi he ovat olennaisessa asemassa. Heti kun poissaolopäiviä on useampi, pitäisi selvittää, onko syynä migreeni. Migreeni pitäisi pystyä tunnistamaan paljon nykyistä aiemmin ja se tulisi diagnosoida jo toisen kohtauksen jälkeen.

Migreeni on tutkimusten tulosten perusteella kiinnostava myös Terveystalon Etydi-järjestelmän kannalta. Järjestelmässä lääkäri voi tulevaisuudessa verrata omien potilaidensa hoitotuloksia oman yksikön ja koko Terveystalon potilaiden tuloksiin.

Lisäksi Terveystalon uuteen potilastietojärjestelmään on tulossa mukaan päänsärkypäiväkirja. Siitä lääkäri näkee, kuinka paljon oireita potilaalla on ollut ja voi sen avulla seurata hoidon vaikuttavuutta. Päänsärkypäiväkirja auttaa parantamaan hoidon laatua ja seurantaa. Sen avulla esimerkiksi oikean lääkevaihtoehdon valinta tehostuu.

Valitettavan monesti migreenin hoidossa jäädään edelleen käyttämään tavallisia särkylääkkeitä, vaikkei niillä saada hoitoon riittävää tehoa. Migreenikohtauksen aikana potilaan pitäisi lääkkeiden avulla päästä parissa tunnissa toimintakykyiseksi”, Nissilä sanoo.

Tärkeä havainto tutkimuksessa oli myös migreenin estolääkkeiden ja masennuksen yhteys. Mitä enemmän migreenin estolääkekuureja potilaalla on ollut, sitä useammin tällä on myös masennusta.

Tulos osoittaa, että migreeni pitäisi saada paremmin hallintaan. Nyt meillä onkin alkamassa kliininen lääketutkimus, jossa seurataan migreenin biologisen lääkkeen tehoa migreenin ja masennuksen hoidossa.

Tutkimuksessa erittäin valaisevaa Nissilän mielestä oli sen paketointi ja visualisointi. Visualisointi toi dataan aivan uuden näkökulman, jota taulukkodatasta ei voi nähdä.

On todella arvokasta, että visualisoinnin ansiosta pystyy näkemään, mitä muita sairauksia migreeniin usein liittyy. Silloin voi hoitaa myös sivudiagnooseja tehokkaasti ja tarvittaessa ohjata potilaan eteenpäin. Eri tautiryhmiin erikoistuneessa lääketieteessä tällaiset visualisoinnit aiheuttavat voimakasta lääketieteellisen sivistyksen vahvistumista. Ne olisivat kova juttu myös lääketieteen opetuksessa, Nissilä sanoo.

Teksti on kirjoitettu Terveystalon neurologian erikoislääkäri Markku Nissilän haastattelun pohjalta. 

Lue lisää

Burden of migraine in Finland: health care resource use, sick-leaves and comorbidities in occupational health care. Korolainen MA, Kurki S, Lassenius MI, Toppila I, Costa-Scharplatz M, Purmonen T, Nissilä M. Accepted 27.1.2019: Journal of headache and pain, DOI 10.1186/s10194-019-0964-5. 

Burden of migraine in Finland: multimorbidity and phenotypic disease networks in occupational healthcare, Korolainen MA, Tuominen S, Kurki S, Lassenius MI, Toppila I, Purmonen T, Santaholma J ja Nissilä M. The Journal of Headache and Pain (2020) 21:8. DOI: 10.1186/s10194-020-1077-x.

Takaisin ylös