Monet sairaanhoitopiirit ja kaupungit suunnittelevat ja luovat uusia osaamiskeskuksia tiettyjen potilasryhmien hoitoon. Osaamiskeskusten avulla halutaan selkeyttää potilaan hoitopolkua, vahvistaa osaamista ja hoidon laatua sekä hallita kustannuksia. Lopullinen tavoite on kustannusvaikuttava hoito.
Ennen kuin osaamiskeskuksia voi perustaa, tarvitaan vahva ymmärrys nykytilanteesta. Ilman selkeää kokonaiskäsitystä on mahdotonta luoda uutta keskusta, joka kokoaa yhteen ja yhtenäistää useassa eri paikassa annettua hoitoa.
Nykytilanteen selvittäminen voi olla hyvinkin vaativaa, jos tieto on hajaantunut moniin eri kuntien tietojärjestelmiin, toimintaohjeisiin ja monille eri ammattiryhmille. Myös hoitopolut voivat olla eri kunnissa erilaisia.
Miten selvittää, kuinka nykyinen hoitopolku toimii ja luoda sen pohjalta uusi osaamiskeskus?
Kunnollisen kuvan saaminen nykytilanteesta uuden osaamiskeskuksen rakentamiseksi vaatii työtä, mutta on täysin mahdollista. Yksi tapa edetä on alla oleva malli. Tässä mallissa uuden osaamiskeskuksen kehitystyöhön otetaan mukaan kaikki sen ympärillä toimivat ammattilaiset tai ammattilaisten ryhmät.
Ensi viikolla Kööpenhamina täyttyy terveystaloustieteen osaajista, yli viisituhannen lääketeollisuuden ja terveydenhuollon ammattilaisen kokoontuessa ISPOR-konferenssiin. Terveystaloustieteen konferenssina tunnetussa ISPORissa tosielämän tieto ja tosielämän näyttö ovat tänä vuonna keskeisessä roolissa.
Lääkehoidot tulisi sisällyttää osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ohjausta, jotta niiden valtakunnallinen ohjaus tehostuisi. Tämä on asetettu keskeiseksi tavoitteeksi, kun lääkehoidon ohjausta ja rahoitusta uudistetaan.
Ylijohtaja emerita Sinikka Rajaniemi pitää välttämättömänä lääkeasioiden saamista hallitusohjelmaan. Hän selvitti viime vuonna lääkehoidon ohjauksen kehittämistä.