Kustannusten kasvu on pakottanut terveydenhuollon uudelleenorganisointiin. Soten pohjana olevat Managed Care Organization -mallit tähtäävät hoitoketjun kokonaishallintaan siten, että lopputuloksena tuotetaan parempaa laatua pienemmillä kustannuksilla. Tuotteitaan tarjoavan yrityksen näkökulmasta tämä tarkoittaa, että tuotteen hinta ei ole enää vain hinta vaan kokonaisuus, jossa arvioidaan terveyshyötyjä ja/tai kokonaiskustannuksia, joita tuote tuottaa tai aiheuttaa.
Edelleenkin olettamus lienee, että lääkkeen tai muun terveysteknologian ensisijainen tavoite on tuottaa se terveyshyöty, mitä varten se on suunniteltu. Kuitenkin muutos ajoista, jolloin myyntiluvan tai CE-merkinnän saaminen oli tuotteen kaupallistamisen lähtölaukaus, ollaan menty valovuosi eteenpäin. Kustannusarvioinnit ovat oleellinen osa kaupallistamista ja on täydellistä tosiasioiden kieltämistä, jos kuvittelee voivansa tuoda valmisteita myyntiin ilman perusteltua analyysiä sen tuottamista terveyshyödyistä. Jos ennen toimitusjohtajien puheissa korostettiin myyntiorganisaation merkitystä, niin tänä päivänä painopiste on yhä enemmän terveyshyötyjen ja kustannus-vaikuttavuuden osoittamisessa.
SoTe:n seurauksena terveydenhuollon kenttä ja siellä toimivat henkilöt tulevat kohtaamaan suurimman muutoksen uransa aikana. Lääkeyritysten näkökulmasta tämä on kaksijakoinen asia. Muutoksella on aina jokin päämäärä ja mikäli omalla tarjonnallaan voi auttaa sen päämäärän saavuttamisessa, on lähtökohta yhteistyölle hedelmällinen.
Toisaalta muutos on myös haaste tarjoavan yrityksen näkökulmasta. Henkilöt tai vastuut vaihtuvat, asiakassuhteet loppuvat ja uusia pitää luoda. Muutos voi olla myös kipeä, joten herkkyyttä kuunnella ja oivaltaa tarvitaan, sillä asiat hoidetaan kuitenkin ihmisten kesken.
Potilaan valinnanvapaus lisää entisestään vaatimuksia terveydenhuollon tarjonnalle ja sen laadulle. USA:ssa vuosituhannen vaihteen jälkeen toteutetun koulutusuudistuksen aikana tunnistettiin viisi osa-aluetta, joihin pitää panostaa, jotta henkilöstön osaaminen olisi ajan tasalla:
Huomiota herättää, että kyse ei ole suoraan sairauksista tai niiden hoitamisesta, vaan enemmänkin siitä kuinka tätä tietoa käytetään. Samoja teemoja viedään tällä hetkellä eteenpäin myös Suomen terveydenhuollossa ja niiden vaikutus tuskin tulee pienentymään.
Tässä tilanteessa omia tuotteitaan ja palveluitaan tarjoaville yrityksille toimintaympäristön muutosten seuranta on välttämätöntä ja myös heidän täytyy sopeuttaa ja sopeutua. Oleellista lienee ymmärtää asiakkaansa tavoitteita kaikilla organisaation tasoilla ja sovittaa omaa toimintaansa sen mukaan. Vaikka terveysteknologia, olkoon sitten lääke tai laite, mielletään usein hyvin ominaisuuskeskeisesti, ei pelkkien ominaisuuksien luetteleminen ostajalle kaupan toivossa ole tätä päivää.
Suomalaisen terveydenhuollon tosielämän tutkimuksen data on kattavaa ja korkeatasoista. Samalla tavalla korkeatasoista dataa on myös Ruotsissa.
Terveydenhuollon datan hyödyntämisen keskeinen haaste on se, kuinka data voidaan yhdenmukaistaa eri sairaaloiden ja eri maiden välillä.
Sairaaloiden tietoaltaista saadaan hyvin monipuolista tietoa kliinikoiden työn tueksi. Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) Porvoon sairaalan keuhkosairauksien ylilääkäri Heikki Ekroos esitteli Medaffconin EMMA-asiakastilaisuudessa tutkimuksia, jotka on tehty HUSin tietoallasdatan pohjalta.