Hei! Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä ja muita vastaavia työkaluja. Lisäksi seuraamme kävijäliikennettä anonyymisti. Voit sallia välttämättömät evästeet, tietyt evästeet tai kaikki evästeet. Lue lisää tietosuojaselosteestamme
Etusivu > Kaikki artikkelit > Mittava suomalaisaineisto toi uutta tietoa myeloomaan liittyvästä infektioriskistä ja kuolleisuudesta
Mittava suomalaisaineisto toi uutta tietoa myeloomaan liittyvästä infektioriskistä ja kuolleisuudesta
Multippeli myelooma lisää infektioriskiä. Tuore RWE-tutkimus osoitti, että myeloomapotilailla on verrokkeja enemmän infektioita jo ennen diagnoosia. Infektio ennen tai jälkeen myeloomadiagnoosin oli yhteydessä korkeampaan kuolleisuusriskiin.
Multippelia myeloomaa sairastavien potilaiden tiedetään sairastuvan herkästi infektioihin ja infektiot ovat myeloomapotilaiden kliinisesti merkittävä kuolinsyy. Potilaiden vastustuskykyä muuttaa niin tauti itsessään kuin sen hoidot. Tuore tutkimus avaa myeloomapotilaiden infektiokuormaa ja sen yhteyttä kuolleisuuteen. Tutkimuksen tulokset korostavat myeloomapotilaiden infektioiden ehkäisyn tärkeyttä.
Medaffconin ja Takedan toteuttaman RWE-tutkimuksen aineistona olivat kaikki Suomessa diagnosoidut myeloomapotilaat vuosilta 2000–2021. Potilaita oli mukana yli 7 000 ja verrokkeja yli 21 000. Aineisto koottiin useista valtakunnallisista terveydenhuollon rekistereistä. Potilaiden mediaani-ikä diagnoosihetkelläoli 71 vuotta.
Tutkimuksessa havaittiin, että myeloomapotilailla oli verrokkeja enemmän infektioita jo ennen diagnoosia.
”Seurasimme potilaita kolme vuotta ennen diagnoosia. Infektiomäärien ero kaikilla potilailla oli verrokkeihin nähden merkittävä jo vuosi ennen diagnoosia. Kun tarkastelimme alle 70-vuotiaita potilaita, huomasimme, että heillä oli verrokkeihin nähden merkittävästi enemmän infektioita jo kolme vuotta ennen myeloomadiagnoosia”, Medaffconin Scientific Advisor Essi Havula sanoo.
Yksikin infektio ennen diagnoosia lyhensi elossaoloaikaa
Tutkimukseen osallistunut Medaffconin datatieteilijä Anna Anttalainen selvitti Coxin suhteellisen riskimallin avulla, että elossaoloaika oli lyhyempi potilailla, joilla oliyksikin infektio ennen diagnoosia.
”Infektiodiagnoosi ennen ja jälkeen myeloomadiagnoosin oli yhteydessä korkeampaan kuolleisuusriskiin”, Havula kertoo.
Tutkimuksessa eroteltiin myös eri infektiotyyppejä. Streptococcus pneumoniae-bakteerin aiheuttaman sepsiksen ja keuhkokuumeen riski kasvoi potilailla jo kolmen myeloomadiagnoosia edeltävän vuoden aikana.
”Diagnoosin jälkeen etenkin määrittelemättömien bakteeri-infektioiden määrä kasvoi”.
Eniten infektioita potilailla kirjattiin myeloomadiagnoosin jälkeen. Tämä johtuu tutkijoiden mukaan useinrankkojen hoitojen aloittamisesta. Kantasolusiirteen saaneilla potilailla oli huomattavasti enemmän infektioita kahden vuoden aikana sairastumisesta kuin potilailla, joita ei hoidettu kantasolusiirteellä.
Havainnot yllättivät
Tutkimuksen vastaava kirjoittaja, hematologian erikoislääkäri Mervi Putkonen Tyksistä kertoo tutkimustulosten yllättäneen kliinikon, vaikka myeloomaan tiedetään liittyvän merkittävä infektioriski.
”Hoidon kehittyminen ja immunologisten hoitojen lisääntynyt käyttö on parantanut merkittävästi taudin hoitotuloksia, mutta lisännyt entisestään potilaiden infektioalttiutta”.
Putkosen mukaan Suomessa suositellaan myeloomapotilaille pneumokokki-, influenssa- ja covid-rokotteita. Kantasolusiirron jälkeen potilaat käyvät läpi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suositteleman rokotusohjelman. Lisäksi suurimmalla osalla myeloomahoitoa saavista on käytössä herpes- ja vyöruusuprofylaksia. Pieni osa potilaista saa immunoglobuliinikorvaushoitoa.
”Tuoreet RWE-tutkimustulokset korostavat entisestään infektioiden hyvän hoidon merkitystä. Hoitokäytännöt eivät muutu, mutta potilasinformaatiossa on tärkeää korostaa infektio-oireiden seurantaa ja muistuttaa potilaita ottamaan nopeasti yhteyttä mahdollisen kuumeen noustessa. Myös avoterveydenhoidossa on tärkeä hoitaa myeloomapotilaiden infektiot hyvin ja konsultoida erikoissairaanhoitoa herkästi”, Putkonen toteaa.
Väitöksensä jälkeen, Mariann liittyi Medaffconin tiimiin vuonna 2016. Tukijan uralla Mariann keskittyi tyypin 1 diabeteksen pitkäaikaiskomplikaatioihin ja niitä selittäviin tekijöihin, joten hyppäys tosielämäntietoon perustuviin tutkimuksiin oli luonteva jatke hänen uralleen. Tosielämän tietoon perustuvien tutkimusten kautta Mariann on Medaffconilla saanut tutustua laaja-alaisesti eri terapia-alueisiin ja päässyt tekemään yhteistyötä eri terveydenhuollon osapuolten kanssa. Suurin osa hänen työajastaan menee asiakkaiden kanssa keskusteluun, tutkimusten suunnitteluun/toteutukseen, sekä tiimin sparraamiseen. Mariann nauttii työn vaihtelevuudesta, ongelmalähtöisestä ratkaisunteosta, sekä ihmisten parissa työskentelemisestä.
”Tosielämäntietoon perustuvat tutkimukset ovat lisääntyneet huomattavasti, sillä terveydenhuollon eri toimijoiden päätöksentekoon liittyy enenevässä määrin taustalla oleva tietoon pohjautuva fakta, johon voidaan vastata tutkimuksilla. Kasvava trendi jatkuu myös tulevaisuudessa viranomaisvaatimusten sekä tiedolla johtamisen siivittäminä.”
Iiro aloitti Medaffconilla tilastotieteen asiantuntijatehtävissä maaliskuussa 2017. Ennen tätä hän on toiminut neljä vuotta tutkimusassistenttina akateemisessa tutkimusryhmässä analysoiden kliinistä ja geneettistä potilasdataa. Koulutukseltaan Iiro on bioinformaatioteknologian diplomi-insinööri.
Iiron vahvuuksiin kuuluu tilastotieteen ja data-analyysin vahva tuntemus ja hands-on kokemus sensitiivisen potilasdatan kanssa työskentelystä, sekä poikkitieteellinen kommunikaatio eri alan asiantuntijoiden välillä. Alalla Iiroa kiinnostaa erityisesti teknologian murroksen avaamat suuret datamäärät ja se, kuinka tästä datasta saatavaa tietoa voidaan potentiaalisesti hyödyntää konkreettisten johtopäätösten tekoon, niin sairauksien luonteen ymmärtämiseksi kuin lääketeollisuuden tavoitteiden ja potilaiden hoidon edistämiseksi.
”Koneoppiminen ja tekoälypohjaiset työkalut mullistavat terveydenhuoltoa nyt ja tulevaisuudessa, mutta näitäkin tärkeämpää on saattaa jo olemassa oleva terveysdata tehokkaaseen käyttöön terveyden edistämiseksi.”