05.04.2022

Sairaalalääkkeiden kansallinen hintaneuvottelu ei ole huutokauppaa

HUS Apteekin toimialajohtaja Kerstin Carlsson avaa sairaalalääkkeiden kansallisen hintaneuvottelun prosessia sekä sen tavoitteita ja haasteita. 

Sairaalalääkkeiden kansallinen hintaneuvottelu on monelle vielä melko tuntematon kokonaisuus ja siksi HUS Apteekin johtaja Kerstin Carlsson valottaakin tässä jutussa prosessin etenemistä ja siitä tähän mennessä saatuja kokemuksia.  

Yliopistosairaalat ovat valtuuttaneet HUS Apteekin vastaamaan sairaalalääkkeiden kansallisesta hintaneuvottelusta valtakunnallisesti Tyksin aluetta lukuun ottamatta. Tyks on valtakunnallisen hankinnan ulkopuolella hallinnollisten syiden takia, mutta sillä on mahdollisuus hyödyntää kansallisen hintaneuvottelun tulosta. 

Kansallisen hintaneuvottelun piiriin kuuluvat sairaalalääkkeet, jotka ovat saaneet Palveluvalikoimaneuvostolta (Palko) ehdollisen suosituksen. Ehdollinen suositus tarkoittaa sitä, että Palko puoltaa valmisteen käyttöönottoa hoidollisesta näkökulmasta, jos valmisteen hintaa saadaan kohtuullistettua.  

 

Neuvottelut hyvässä yhteisymmärryksessä 

Käytännössä hintaneuvottelun prosessi etenee niin, että Palkon ehdollisen suosituksen jälkeen Hus Apteekki ottaa yhteyttä lääkeyritykseen ja käynnistää neuvottelut. Neuvottelut on koronan takia pidetty verkossa ja Carlsson uskoo etäneuvottelujen jatkuvan pandemiatilanteesta riippumatta. 

 

“Etäkokouksiin on helppo pyytää mukaan osallistujia myös muualta Euroopasta.”

 

Tavallisesti neuvotteluja käydään useampi kierros. Niin kauan neuvotellaan, kunnes huomataan, ettei yritys voi tulla hinnassa enää alaspäin. Carlssonin mukaan yrityksen on tärkeää osoittaa olevansa tosissaan ja tuoda neuvottelupöytään merkittäviä ratkaisuehdotuksia. 

 

“Huutokauppa on turhaa, ennemmin kannattaa päästä sujuvasti eteenpäin. Hintaneuvottelut ovat luottamuksellisia ja toki meillä on tiedossa lääkemarkkinan realiteetit. Suomi on vaativa lääkemarkkina monesta näkökulmasta ja Suomen on tärkeää pysyä houkuttelevana lääkemarkkinana pienestä koosta ja erikoisesta kielestä huolimatta.”

 

Carlsson kertoo, että tähän mennessä käydyt kansallisen hintaneuvottelun prosessit ovat sujuneet hyvässä yhteisymmärryksessä lääketeollisuuden kanssa.
 

Vastauksia Palkon kysymyksiin 

Carlssonin mukaan yrityksen on tärkeää pyrkiä vastaamaan niihin kysymyksiin, jotka nousevat esiin Palkon esityksissä. Fimean ja Palkon arviot ovat tärkeitä hintaneuvotteluprosessin tiedontuotannossa. Ne kertovat lääkkeen hoidollisesta arvosta, mistä asioista suosituksen ehdollisuus johtuu sekä auttavat antamaan vinkkejä, kuinka hintaa kannattaa kohtuullistaa.  

Hus Apteekin ja lääkeyrityksen neuvottelujen jälkeen hintaehdotus viedään kansalliseen lääkeneuvottelukuntaan, johon kuuluvat yliopistosairaaloiden johtajaylilääkärit. Neuvottelukunta joko hyväksyy tai hylkää ehdotuksen. Lähtökohtaisesti samaa valmistetta ei enää oteta uudestaan mukaan neuvotteluprosessiin. Carlssonin mukaan tavoitteena on, ettei kansalliseen lääkeneuvottelukuntaan vietäisi ehdotusta, jota se ei voi hyväksyä. Kansallinen lääkeneuvottelukunta tekee kuitenkin päätöksensä itsenäisesti. 

 

Ensimmäiset sopimukset keväällä 2022

Kansallisen hintaneuvottelun aloittamisesta päätettiin jo syksyllä 2020. Toiminnan vauhtiin pääseminen on kuitenkin vienyt kauemmin kuin alun perin odotettiin. Esimerkiksi prosessin kulun kannalta olennaisen kansallisen lääkeneuvottelukunnan ensimmäinen kokous pidettiin vasta tämän vuoden helmikuussa. Korona-aika hidasti neuvottelukunnan valitsemista ja toiminnan käynnistymistä.  

Ensimmäisellä neuvottelukierroksella mukana on ollut viisi lääkevalmistetta. Sopimukset ensimmäisten kansallisen hintaneuvottelun läpikäyneiden lääkevalmisteiden hinnasta ja käyttöönotosta tehdään tänä keväänä.  

Kerstin Carlssonin mukaan kansallisen hintaneuvottelun tavoitteena on välttää päällekkäistä työtä, joka syntyisi erillisistä hankintarenkaista. Lisäksi pyrkimyksenä on varmistaa yhdenvertaisuus potilaille ja maksajille, kun sama lääkevalmiste on käytössä samalla hinnalla koko maassa.  

 

“Nykyinen prosessi on supertärkeä, koska se voi turvata potilaille uusimman lääkehoidon yhteiskunnalle kohtuullisilla kustannuksilla. Lääkehoito kehittyy todella nopeasti ja markkinoille tulee uusia solu- ja geeniterapiavalmisteita. Ne on kohdennettu pienille potilasryhmille ja ne ovat hyvin kalliita. Näiden valmisteiden arviointi ja hintaneuvottelut ovat haasteellisia ja vaativat paljon osaamista.

 

Prosessin haasteena on hitaus

Prosessin haasteena on Carlssonin mukaan sen hitaus. Ensimmäisellä kierroksella se on vielä korostunut, koska asioista on pitänyt päättää ja sopia ensimmäistä kertaa.  

Osa hidasteista liittyy hankintateknisiin asioihin. Esimerkiksi lääkeneuvottelukunnan tekemän päätöksen jälkeen suorahankintapäätöksen on hankintalain mukaan oltava Hilmassa auki kaksi viikkoa ja sopimus voidaan tehdä vasta tämän jälkeen.  

 


Lue lisää

Tutustu Medaffconin hinta- ja korvattavuuspalveluihin sekä riskinjakomalleihin.