07.11.2022

Lääkekehityksen virtuaaliset kontrolliryhmät – Mitä ne ovat ja voiko niihin luottaa?

Yksihaaraiset tutkimusasetelmat ovat haastavia lääkkeen korvaus- ja myyntilupaprosessille. Virtuaaliset kontrolliryhmät auttavat arvioimaan lääkkeen kustannusvaikuttavuutta, jos vertailuryhmää ei ole.

Kuinka arvioida markkinoille tulossa olevan uuden syöpälääkkeen vaikutusta potilaan elossaoloaikaan? Perinteisesti tämä onnistuu vertaamalla kliinisessä kokeessa kahta eri potilasryhmää eli niitä, jotka saavat hoitoa uudella tutkimuslääkkeellä ja niitä, joita on hoidettu jo aiemmin markkinoilla käytössä olleilla lääkkeillä.

Perinteistä asetelmaa muuttavat yksihaaraiset tutkimusasetelmat, joita käytetään harvinaislääkkeiden lisäksi nykyisin myös uusien, tarkasti rajatuille potilasryhmille tarkoitettujen syöpälääkkeiden tutkimuksessa. Yksihaaraisessa kliinisessä tutkimuksessa ei ole mukana kontrollihaaraa eli ryhmää, joka ei saisi uutta lääkevalmistetta.

Medaffconin Data Scientist Johanna Vikkula kertoi virtuaalisista kontrolliryhmistä Medaffconin asiakastilaisuudessa.

Yksihaaraiset tutkimusasetelmat ovat haastavia lääkkeen korvaus- ja myyntilupaprosessille. Kuinka arvioida monesti hyvinkin kalliin lääkkeen todellista kustannusvaikuttavuutta, jos vertailuryhmää ei ole?

Sairaalalääkkeet kustannetaan Suomessa verovaroin ja lääkekorvauksista päättävät lääkeviranomaiset joutuvat miettimään, onko uuden lääkkeen tuoma vaikutus esimerkiksi potilaan elossaoloaikaan niin huomattava, että siitä kannattaa maksaa merkittävä summa rahaa.

– Rekisteriaineistot ja muu terveydenhuollon data voivat tuoda vastauksia viranomaisten päätöksenteon tueksi. Niiden avulla voidaan muodostaa yksihaaraiselle tutkimukselle virtuaalinen kontrolliryhmä nykyhoidoista, Vikkula kertoi.

Suomen vahvuutena ovat Vikkulan mukaan laajat ja laadukkaat rekisterit.

– Virtuaalikontrollitutkimukset voidaan tuottaa meillä kustannustehokkaasti. Rekisteridatassa on toki aina haasteita ja esimerkiksi virheellisiä kirjauksia. Siinä ei koskaan päästä kliinisen tutkimuksen tarkkuuteen, mutta 90 prosentin tarkkuuteen ja kokonaiskuvaan hyvinkin.

Medaffconin Data Analysis lead Iiro Toppila muistutti, että datan saamisen lupaprosessit ovat usein pitkiä ja siksi projektin kanssa kannattaa olla liikkeellä ajoissa.

 

Virtuaaliset kontrolliryhmät liikkeelle RWE-projektin tavoin

Johanna Vikkulan mukaan virtuaalisia kontrolliryhmiä rakennettaessa lähdetään liikkeelle tyypillisen RWE (real world evidence) -projektin tapaan.

– Aluksi mukaan otettavat potilaat identifioidaan esimerkiksi diagnoosikoodien avulla. Tämän lisäksi kerätään tietoa potilaiden terveyspalveluiden käytöstä, sekä esimerkiksi laboratoriokäynneistä, lääkkeistä ja sairaalassaolosta.

Virtuaalikontrolliryhmän identifioinnin ja tiedonkeruun jälkeen vuorossa on potilaiden kaltaistaminen, jota voidaan tehdä erilaisella tarkkuudella. Kaltaistaminen tarkoittaa, että rekisteriaineistosta kerätyn virtuaalisen kontrolliryhmän pitää täyttää kliinisen tutkimuksen sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Tavoiteltavaa olisi, että virtuaalikontrolliryhmä voitaisiin kaltaistaa kliinisen kokeen potilasryhmän kanssa myös esimerkiksi iän mukaan.

– Se kuitenkin edellyttää, että on saatavissa tietoa kliinisen tutkimuksen potilastason datasta. Parasta olisi päästä potilastason dataan myös hoidon lopputulosten suhteen. Se voi kuitenkin olla haastavaa, Vikkula sanoo.

Kaltaistamista voikin Vikkulan mukaan tehdä monella tasolla ja tavalla. Kaltaistamisen tapa määräytyy sen mukaan, miten kliinisen tutkimuksen potilastason dataa on saatavissa käyttöön.

– Datasta tehtävissä johtopäätöksissä on oltava tarkkana joka tapauksessa.

 

Hila ja Fimea: tutkimusta tarvitaan aina

Emman tilaisuuden osallistujat kysyivät paikalla olleilta Fimean ja Hilan edustajilta heidän näkemyksiään virtuaalisista kontrolliryhmistä.

Fimean johtava asiantuntija Piia Rannanheimo totesi, että vertailevaa vaikuttavuustietoa tarvitaan ja siinä mielessä virtuaaliset kontrollit ovat hyödyllisiä. Hän kuitenkin muistutti, että virtuaaliset kontrollit ovat tyypillisesti historiallisia kontrolleja, koska ne perustuvat olemassa olevaan terveydenhuollon dataan.

– Kun uusi hoito tulee käyttöön, niin usein muukin hoito kehittyy rinnalla niilläkin, jotka eivät uutta hoitoa saa. Se on hyvä huomioida, ja siksi virtuaalikontrolliryhmistä tehty analyysi ei aina välttämättä kuvaa vertailuhoitoa saavien odotettuja hoitotuloksia nykyhetkessä.

Hilan erityisasiantuntija Kalle Aaltonen puolestaan sanoi virtuaalisten kontrolliryhmien olevan ehdottomasti tyhjää parempia.

– Yksihaaraisten kliinisten kokeiden perusteella ei voi arvioida suhteellista tehoa mitenkään, jolloin virtuaalikontrollihaara on yksi vaihtoehto vertailutiedon saamiseksi. Mielelläni näkisin aina aika tarkasti, kuinka virtuaalikontrollihaarat on tehty ja otan mieluusti myös tilasto-ohjelman koodit nähtäväksi, Aaltonen totesi.

Fimean arviointipäällikkö Vesa Kiviniemi kertoo näkemyksistään yksihaaraisista tapaussarjoista Medaffconin blogissa. Jutussa Kiviniemi kertoo, että Euroopan lääkevirasto näyttää muuttaneen linjaansa suhtautumisessa yksihaaraiseen tapaussarjaan.  Noin 10 vuotta sitten oli hyvin harvinaista, että lääkevalmiste sai yksihaaraisella tapaussarjalla myyntiluvan, mutta nyt se on yleistynyt.

Johanna Vikkula - EMMA - Virtuaaliset kontrolliryhmät - Data Analysis - Medaffcon

Medaffconin data scientist Johanna Vikkula kertoi virtuaalisista kontrolliryhmistä Medaffconin asiakasillassa, joka järjestettiin Espoon modernin taiteen museossa Emmassa 14.9.2022.

 

Lue lisää

Lue lisää virtuaalikontrollihaaroista Johanna Vikkulan vieraskynä blogikirjoituksesta RWE-aiheisessa Terveyttä Datasta -blogissamme.

 

Tilaa sähköpostiisi Johanna Vikkulan esitysmateriaalit ja video puheenvuorosta!