Valitut julkaisut
Nämä artikkelit, esitykset ja tutkimustiivistelmät edustavat Medaffconin tekemiä biopankkien ja real world evidence -datoihin pohjautuvia tutkimuksia.
Artikkelit
Burden of migraine in Finland: health care resource use, sick-leaves and comorbidities in occupational health care, Korolainen M, Kurki S, Lassenius M, Toppila I, Costa-Scharplatz M, Purmonen T ja Nissilä M. (2019) 20:13. https://rdcu.be/bmtGA
Type 2 diabetes and treatment intensification in primary care in Finland, Niskanen L, Hahl J, Haukka J, Leppä E, Miettinen T, Mushnikov V, Sipilä R, Tamminen N, Vattulainen P ja Korhonen P, (2018) 55:1171-1179.
Health care resource utilization and characteristics of patients with eosinophilic asthma in secondary health care in Finland. Mäkelä MJ, Christensen HN, Karlsson A, Rastogi S, Kettunen K, Eur Clin Respir J, 2018; 5(1):1458560.
Heart Failure in Finland – clinical characteristics, mortality and health care resource use among chronic heart failure patients, käsikirjoitus
The economic burden of severe eosinophilic asthma for health care in Finland, käsikirjoitus
The economic burden of severe COPD for health care in Finland, käsikirjoitus
Indirect and direct costs of cardiovascular disease related primary prevention and secondary prevention, käsikirjoitus
Esitykset kansainvälisissä kongresseissa
Health care resource use, sick-leaves and comorbidities among migraine patients in occupational healthcare. Minna A. Korolainen, Samu Kurki, Iiro Toppila, Mariann Lassenius, Timo Purmonen and Markku Nissilä. European Head Ache federation meeting, Florence Italy 28-30.9.2018
Heart Failure in Finland – Evaluating the burden of disease and treatment patterns. J Huusko, S Kurki, I Toppila, T Purmonen, M Lassenius, E Gullberg, S Bruce Wirta, H Ukkonen. European Society of Cardiology Congress 2018 in Munich, Germany
Health registry data survey for assessing characteristics and descriptive epidemiology of patients with multiple myeloma in Southwest Finland between 2004—May 2017. European School of Haematology-MM 5-7.10.2018
Trend towards longer time to reimbursement in oncological medicines in Finland 2005-2015. L Oinonen, M Renlund, H Pudas, P Ihalmo, J Hahl. ISPOR 2016.
The epidemiology of adult immune (idiopathic) thrombocytopenic purpura (ITP) in Finland: resource utilisation, related costs and hospital medication associated with the treatment of non-splenectomised adult ITP based on real world data from Auria biobank. Kosunen M, Kurki S, Snicker K, Wiik E. ISPOR 2017
Resource utilisation and related health care costs among patients with multiple myeloma with ≥ 2 prior lines of treatment in Finland: evaluation based on Finnish real world data from Auria biobank. Kosunen M, Kurki S, Snicker K, Wiik E. ISPOR 2017
Resource use, health care costs and burden of disease in patients with polycythemia vera in Finland: evaluation based on leukocyte counts using Finnish real world data from Auria biobank. Kosunen M, Kurki S, Snicker K, Wiik E. ISPOR 2017.
Cost-effectiveness of Pasireotide long-acting in a treatment of acromegaly in Finland economic evaluation based on Finnish Auria biobank data on health care resource utilization. Hahl J, Kurki S, Miettinen T, Snicker K. ISPOR 2017.
Valittujen biopankkitutkimusten tiivistelmät
Study to determine predictive potential of an algorithm for earlier diagnosis of Gaucher disease, utilizing linkage to Auria biobank samples in Finland (SPOT-GD -study), Shire Finland Oy
Gaucherin tauti (GD) on lysosomaalinen varastointihäiriö, joka johtuu glykoserebrosidaasi entsyymin toimintahäiriöstä. Tämän seurauksena elimistöön alkaa kertyä glykosylseramidaasia erityisesti pernan, luuytimen ja maksan retikuloendoteelisoluihin. Diagnoosin viivästyminen on tällä hetkellä suuri haaste ja saattaa johtaa hoitamattomilla potilailla kohde-elinvaurioihin. Diagnosointia edistämään on perustettu kansainvälinen työryhmä The Gaucher Earlier Diagnosis Consensus (GED-C), joka on luonut kriteeristön kliinisistä parametreistä, joita diagnosoinnissa voidaan käyttää. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa luodun kriteeristön käyttökelpoisuus potilaiden pisteyttämiseen sekä tunnistaa randomoimattomasta potilasaineistosta mahdollisia diagnosoimattomia GD-potilaita.
Vaikeaa astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavien potilaiden tautitaakka – biopankki ja rekisteritutkimus, GSK Finland
Tutkimus tuo uutta tietoa vuosien 2004-2015 aikana sairaalassa hoidetun astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavan potilaan tilasta, käytetyistä hoidoista, sairauden aiheuttamista kustannuksista ja kuolleisuudesta. Tutkimus selvittää mm vaikeaa astmaa/keuhkoahtaumatautia sairastavien potilaiden määrän, oheissairastavuudet, pahenemisvaiheet sekä arvioi sairauteen liittyvät terveyskustannukset.
Multippeli myelooma, Amgen AB Finland
Multippeli myelooma on toiseksi yleisin pahanlaatuinen veritauti, jonka osuus kaikista hematologista syövistä on 10-15%. Tauti aiheutuu monoklonaalisen plasmasolukloonin patologisesta lisääntymisestä luuytimessä, johtaen tautispesifin immunoglobuliinifragmentin erittymiseen virtsaan ja/tai vereen, ja edelleen taudille tunnusomaisiin luusto- ja munuaisoireisiin muiden systeemisten oireiden lisäksi. Vaikka myeloomaa pidetään edelleen parantumattomana sairautena, on kantasolusiirtojen ja uusien lääkkeiden käyttöönoton avulla voitu merkittävästi parantaa potilailla esiintyvien oireiden hoitoa sekä elinajanodotetta.
Kroonisten lymfaattisten leukemioiden erityispiirteet Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina 2004–2013, AbbVie
Krooninen lymfosyyttinen leukemia (KLL) on yleisin hematologinen syöpä länsimaissa. Se löytyy tyypillisesti sattumalöydöksenä muiden tutkimusten yhteydessä ja oireetonta muotoa ei tarvitse hoitaa. Oireinen tauti sen sijaan vaatii hoitoa ja yleisimmät käytetyt hoitomuodot ovat kemoimmunoterapia sekä taudin vaikeimmissa muodoissa uudet syöpäspesifiset lääkemuodot. KLL:n hoito on kehittynyt huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja sen vuoksi ennuste on parantunut taudin kaikissa muodoissa. Koska hoidot edelleen kehittyvät, tällä tutkimuksella halutaan muodostaa kuva tämän hetkisestä tilanteesta, mm. potilaspopulaatiosta ja nykyisin käytetyistä hoidosta ja niiden tuloksista. Tämän avulla on mahdollista arvioida, millaisia hoitoja tulevaisuudessa tarvitaan ja kuinka paljon resursseja se vie terveydenhuollolta.
Harvinaisten immunologisten veritautien epidemiologian, hoitojen, liitännäissairauksien ja ennusteen selvittäminen VSSHP:n alueella 2003-2014, Novartis Finland Oy
Krooninen immunologinen trombosytopeeninen purppura (ITP) ja aplastinen anemia (AA) ovat harvinaisia immunologispohjaisia veritauteja, joiden syntymekanismeja ei täysin tiedetä. Etenkin aplastisen anemian ennuste vielä 40 vuotta sitten oli varsin huono, sillä vakavaa AA sairastavan potilaan ennustettu elossaoloaika diagnoosista oli vain 1-2 vuotta. Tutkimus selvittää ITP:n ja AA:n yleisyyttä, ennusteita ja komplikaatioita, niihin liittyviä kustannuksia sekä hoitoja. Tutkimuksesta saadaan tietoa hoitojen vaikuttavuudesta, ja minkälainen vaikutus eri hoidoilla on potilaiden ennusteeseen.
