Selvitys toi tietoa terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksistä tiedolla johtamisesta  

Tiedolla johtaminen on yksi sote-uudistuksen onnistuneen toteuttamisen edellytyksistä. Terveydenhuollossa tiedolla johtaminen on kuitenkin edennyt muita toimialoja hitaammin. Milla Kajanne selvitti sairaaloiden lääkärijohtajien ja tietoammattilaisten näkemyksiä syistä, jotka vaikuttavat tiedon käyttöön sairaalan johtamisessa.

Sote-uudistus hyväksyttiin vastikään eduskunnassa. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan sen toteuttamisen välttämätön edellytys on  (Tiedolla johtaminen – (soteuudistus.fi)  tiedolla johtaminen. Tiedolla johtamisella tarkoitetaan ajantasaiseen ja laadukkaaseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa eri tasoilla, niin koko terveydenhuoltojärjestelmän ja hyvinvointialueiden johtamisessa kuin potilaiden hoidossa.

Tiedolla johtaminen on ollut arkipäivää teollisuudessa jo pitkään. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tiedolla johtamista on alettu hyödyntää 2000-luvun alusta alkaen, mutta eteneminen on ollut muita sektoreita hitaampaa.

Tekniset edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja sen vaikutusten mittaamiseen ovat kehittyneet viime vuosina ja näiden lisäksi vuonna 2019 voimaan tullut sosiaali- ja terveydenhuollon tiedon toissijaisen käytön laki, niin kutsuttu toisiolaki, antaa sote-organisaatioille aiempaa paremmat mahdollisuudet tiedon hyödyntämiseen johtamisessa ja päätöksenteossa.

Tieto, teknologia ja moniammatillinen yhteistyö

Mitä tiedolla johtaminen terveydenhuollossa ja sairaaloissa edellyttää alan ammattilaisten mielestä? Tähän aiheeseen pureutui tohtori ja sotemaisteri Milla Kajanne sosiaali- ja terveystutkimuksen ja johtamisen maisteriohjelman lopputyössään. Kajanne teki lopputyönsä Helsingin yliopistolle tutkimus- ja asiantuntijayritys Medaffconin toimeksiannosta.

Kajanne haastatteli työtään varten kymmentä lääkärijohtajaa ja tietoammattilaista kahdesta sairaanhoitopiiristä.

”Haastateltavien määrä on rajallinen, mutta aineiston kautta aiheeseen pystyi pureutumaan syvällisesti. Haastatteluissa nousi esiin selkeästi tunnistettavat teemat, joita tiedolla johtamisen toteuttaminen sairaalassa edellyttää.”

Kajanne tunnisti 24 luokkaa, jotka kuvaavat lääkäri- ja tietojohtajien käsityksiä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat tiedon käyttöön sairaalan johtamisessa. Digitaalisten tekijöiden kuten tiedon ja teknologian lisäksi toiseksi pääluokaksi nousivat inhimilliset tekijät kuten johtaminen, moniammatillinen yhteistyö ja kehittäminen.

”Olin ehkä eniten yllättynyt siitä, miten konkreettisten ongelmien, kuten datan järjestelmästä poimimisen, kanssa organisaatioissa painitaan. Haastateltavani työskentelevät kuitenkin organisaatioissa, jotka ovat edistyneitä tietojohtamisessa.”

Keskeisenä haasteena tiedolla johtamisessa haastateltavat pitivät tiedon luotettavuutta. Haastateltavat pohtivat sitä, kuinka hyvin järjestelmissä olevaan dataan voi luottaa, koska kirjaaminen voi olla epätäydellistä sekä datan saatavuus ja kattavuus analytiikan kannalta puutteellista.

Kajanteen mukaan haastateltavat nostivat myös esiin vallan, jota tiedon tulkitsijat käyttävät. Haastateltavat pohtivat, millaisia tulkintoja datan perusteella tehdään ja kenen näkökulmasta. Esiin nousi vahvasti yhteistyön näkökulma: datan analysointia suunniteltaessa ja tulkintoja tehdessä on kuultava eri ammattiryhmien näkemyksiä aiheesta ja pyrittävä muodostamaan kokonaiskuva asiasta.

”Tiedon kontekstiymmärrys on tavattoman tärkeää. Kontekstiymmärrykseen kuuluu sekä ymmärrys datan ominaisuuksista että ymmärrys siitä, miten dataa tulkitaan. Kattavaa kontekstiymmärrystä rakennetaan moniammatillisesti, esimerkiksi kliinikoiden ja tietoammattilaisten yhteistyössä.”

Työn keskeisin havainto on Kajanteen mukaan se, että toteutuakseen tiedolla johtaminen edellyttää ylimmän johdon tukea sekä määrätietoista johtamista.

”Ilman tätä voi käydä niin, että eri yksiköt tekevät omia tiedolla johtamisen projektejaan tai tiedolla johtamisen kehittäminen voi jäädä tekemättä.”

Linkkihenkilöt välittävät tietoa

Tiedolla johtamisen monimutkaisuutta lisää se, että sosiaali- ja terveydenhuollossa eri ammattiryhmillä voi olla erilainen näkökulma samaan aiheeseen. Data- ja tietojärjestelmäosaajien sekä terveydenhuollon ammattilaisten voi myös olla vaikea ymmärtää toistensa erikoisaloja ja löytää yhteinen kieli. Tähän on Kajanteen haastateltavien mukaan löydetty sairaaloissa yhdeksi ratkaisuksi niin kutsutut linkkihenkilöt eli tiedolla johtamisen aiheista kiinnostuneet terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat perehtyneet myös datan ja tietojärjestelmien maailmaan.

”He pystyvät luovimaan ammattikuntien välissä sekä toimimaan tulkkina ja sillanrakentajana. Heidän roolinsa käytännön ongelmanratkaisijoina on keskeinen. Linkkihenkilöillä on tärkeä rooli, kun rakennetaan tiedolla johtamisen perustaa sekä luodaan ja implementoidaan uusia toimintatapoja. Linkkihenkilömalli on kuitenkin aika raskas enkä näe, että se olisi hyvä pitkäaikaisratkaisu”, Kajanne sanoo.

Paloista kokonaisuuden tarkasteluun

Tiedolla johtamista edistetään jo nyt Suomessa sote-alalla monin eri keinoin, kuten hankkeilla, kansallisella yhteistyöllä ja viestinnällä. Kajanteen mukaan näitä keinoja tulisi tarkastella kokonaisena systeeminä eikä yksittäisinä palasina, jotta ne ohjaisivat toimintaa oikeaan suuntaan.

Tiedolla johtamista varten pitäisi Kajanteen mukaan määritellä kansalliset tavoitteet muun muassa laatuun, tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen liittyen sekä rakentaa rajattu määrä relevantteja mittareita ja niiden seuranta. Paikallista tekemistä ja organisaatioiden omia, täsmällisempiä tavoitteita ei kuitenkaan saisi unohtaa.

”Tiedolla johtamisen kehittämisen edellyttää, että kääritään hihat ja ryhdytään toimiin. Myös potilaiden ja asiakkaiden sekä kansalaisten roolia tiedolla johtamisen edistämisessä on tarpeen tarkastella ja kehittää”, Kajanne toteaa.