Kansalliset terveysalan rekisterimme sisältävät arvokasta tietoa tartuntatautirekisterin ulkopuolelle jäävistä infektiotaudeista. Tällainen on esimerkiksi kondylooma, joka on yksi yleisimmistä seksitaudeista.
Ensimmäinen sukupuolitauteja käsittelevä monirekisteritutkimuksemme antoi tärkeää tietoa kondylooman tautitaakasta Suomessa. Kondylooman esiintyvyys ja suorat hoitokustannukset olivat aikaisempiin arvioihin nähden korkeat. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Medaffconin, MSD:n ja Helsingin yliopistollisen sairaalan asiantuntijoiden kanssa.
Papilloomaviruksen aiheuttama kondylooma on herkästi tarttuva ja yksi yleisimmistä seksitaudeista. Kondylooma on merkittävä terveysongelma – niin potilaiden kuin terveydenhuollon näkökulmasta. Kondylooma ei kuulu tartuntatautilainsäädännön alaisiin valvottaviin tartuntatauteihin. Sen vuoksi siihen liittyvää tietoa ei tallenneta tartuntatautirekisteriin. Kondylooman esiintyvyydestä ja tautitaakasta terveydenhuollon eri sektoreilla Suomessa ei siten ole suoraan saatavilla kattavaa ja ajantasaista tietoa.
Vaccines-julkaisusarjassa julkaistu tutkimuksemme selvitti kondylooman esiintyvyyttä, terveydenhuollon resurssinkäyttöä ja suoria hoitokustannuksia Suomessa vuonna 2018. Tutkimuksessa hyödynnettiin kansallisia terveysalan rekisteriaineistoja. Kondyloomatapaukset tunnistettiin kirjattujen diagnoosien ja lääkeostojen perusteella. Tapauksille haettiin tiedot perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitojaksoista, korvatuista yksityisen terveydenhuollon suorittamista toimenpiteistä sekä lääkeostoista. Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findata keräsi tutkimuksessa hyödynnetyn tilastotasoisen aineiston.
Suomessa hoidettiin noin 12 000 kondyloomaa sairastavaa henkilöä vuonna 2018. Heistä alle puolella oli kondyloomadiagnoosille kirjattuja julkisen terveydenhuollon kontakteja. Kondylooman hoidon suorat kustannukset olivat Suomessa vuonna 2018 noin 2,6 miljoonaa euroa, mikä on aikaisempiin arvioihin nähden korkea. Aiemmin raportoidut, vuosien 2000–2014 aineistojen perusteella arvioidut kondylooman hoitokustannukset olivat 2,0 miljoonaa euroa.
Tutkimuksemme antaa arvokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää kondylooman hallitsemiseen Suomessa. Kondyloomadiagnoosien mahdollisimman kattava kirjaaminen on tärkeää todellisen tautitaakan arvioimiseksi.
The Burden of Genital Warts in Finland: Cross-Sectional Analysis of the Prevalence and Direct Medical Costs in 2018. Gylling A, Uusi-Rauva K, Toppila I, Hiltunen-Back E. Vaccines (2023).
Lue lisää Medaffconin RWE-tutkimusten tiivistelmiä täältä.
Pitkä seuranta-aika tekee Medaffconin, Takedan ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) asiantuntijoiden tutkimuksen löydöistä kiehtovia - kansallisesti ja kansainvälisesti.
Lyhytkestoisia poissaoloja kartoittavat tutkimukset tarjoavat uutta tietoa sairauksien aiheuttamasta kuormasta terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle.
Tupakoitsijan riski saada mitä tahansa komplikaatioita leikkauksen jälkeen on huomattavasti suurempi kuin savuttomien potilaiden, osoittaa laajaan data-aineistoon perustuva rekisteritutkimus.
Sr. Scientific Advisor
PhD
kristiina.uusi-rauva@medaffcon.fi
Kristiina liittyi Medaffconin RWE-tiimiin syksyllä 2019. Kristiina on koulutukseltaan filosofian tohtori ja hänen väitöskirjansa käsitteli neurologisen harvinaissairauden solubiologiaa. Väitöksen jälkeen Kristiina työskenteli iPS-soluteknologiaa hyödyntävissä projekteissa useassa eri harvinaissairauksia tutkivassa ryhmässä. Tämän lisäksi hänellä on kokemusta myös yleisimmistä sairauksista, sillä hän on työskennellyt mm. diabeettisen tutkimuksen parissa.
”Tässä työssä pääsee näkemään aitiopaikalta, miten tietotaitoa kartutetaan tehokkaasti ja mihin eri tarkoituksiin sitä hyödynnetään terveydenhuollossa. Eniten odotan näkeväni, miten monipuolisesti biopankkien näytekokoelmia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää RWE-tutkimuksissa, mukaan lukien harvinaissairaudet.”
Biostatistician
Data Analysis Lead
MSc (Tech.)
+358 44 314 1597
iiro.toppila@medaffcon.fi
Iiro aloitti Medaffconilla tilastotieteen asiantuntijatehtävissä maaliskuussa 2017. Ennen tätä hän on toiminut neljä vuotta tutkimusassistenttina akateemisessa tutkimusryhmässä analysoiden kliinistä ja geneettistä potilasdataa. Koulutukseltaan Iiro on bioinformaatioteknologian diplomi-insinööri.
Iiron vahvuuksiin kuuluu tilastotieteen ja data-analyysin vahva tuntemus ja hands-on kokemus sensitiivisen potilasdatan kanssa työskentelystä, sekä poikkitieteellinen kommunikaatio eri alan asiantuntijoiden välillä. Alalla Iiroa kiinnostaa erityisesti teknologian murroksen avaamat suuret datamäärät ja se, kuinka tästä datasta saatavaa tietoa voidaan potentiaalisesti hyödyntää konkreettisten johtopäätösten tekoon, niin sairauksien luonteen ymmärtämiseksi kuin lääketeollisuuden tavoitteiden ja potilaiden hoidon edistämiseksi.
”Koneoppiminen ja tekoälypohjaiset työkalut mullistavat terveydenhuoltoa nyt ja tulevaisuudessa, mutta näitäkin tärkeämpää on saattaa jo olemassa oleva terveysdata tehokkaaseen käyttöön terveyden edistämiseksi.”